Gestüt Ahlershof

Levelled competitions

In-hand shows

30.09.2018 NJ, tuom. Elisa - MVA-sert
02.10.2018 NJ, tuom. Kati - irtoSERT

Ikonos

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua. Enim facilisis gravida neque convallis a cras semper auctor neque. Faucibus ornare suspendisse sed nisi. Cursus turpis massa tincidunt dui ut ornare. Egestas sed sed risus pretium quam vulputate dignissim suspendisse. Aliquam sem fringilla ut morbi tincidunt. Diam quam nulla porttitor massa id neque aliquam vestibulum. Id cursus metus aliquam eleifend mi in nulla posuere. Erat velit scelerisque in dictum non consectetur a erat. Leo a diam sollicitudin tempor id eu nisl nunc mi. Quis ipsum suspendisse ultrices gravida dictum fusce. Enim praesent elementum facilisis leo vel fringilla. Condimentum vitae sapien pellentesque habitant morbi tristique. Amet massa vitae tortor condimentum lacinia quis vel. Mauris sit amet massa vitae tortor. Senectus et netus et malesuada fames ac turpis egestas. Ornare lectus sit amet est placerat in egestas.

Pedigree

Turniererfolge

Diary

Aikomuksenani ei ollut varsoittaa Ikonosin emää, Idetteä enään tamman ollessa jo melko iäkäs. Idette oli osoittautunut vuosien varrella hyväksi emätammaksi ja periyttäjäksi, joten koska tamma oli vanhuuspäivillään vielä erinomaisessa kunnossa niin mieleeni hiipi väkisinkin ajatus Ideten astuttamisesta. Olin aiemmin käyttänyt trakehneroreja, joilla oli erinomainen suku muista ominaisuuksista tinkimättä. Selasin pitkään orien jalostusilmoituksia kunnes rupesin muistelemaan, että shagya-arabia on käytetty muinoin trakehnerjalostuksessa. Joskin nykypäivänä shagyakanta oli melko pieni, josta syystä rotua ei paljo trakehnerjalostuksessa käytetty. Koska Idetellä oli itsestään tunnettu isä niin halusin sitäkin enemmän käyttää oria, joka polveutuisi vieraammista linjoista. Päädyin shagyayhdistyksen sivuille selailemaan oritarjontaa, joka oli hyvin surkea. Löysin kuitenkin yhden lupaavan orin joka asuisi Euroopassa, Tsekissä. Kyseessä oli ponikokoinen, rotevarakenteinen kimo ori, josta ei niinkään löytynyt arabin siroutta muualta kuin päästä.

Otettuani yhteyttä orin omistajaan ja sovittuamme astutuksesta, lennätin Ideten Eurooppaan astutettavaksi. Kaikkien onneksi tamma tiinehtyi ensimmäisellä kerralla ja pääsi pian takaisin kotitiluksille. Jännittäen odotimme Ideten koko tiineysajan ja vuoden päästä tamma lopulta putkautti sumuisena aamuyönä mustan orivarsan. Kaikki sujui ilman komplikaatioita ja varsa nousikin pian jaloilleen.

Ikonosin kasvettua puolentoistavuoden ikään alkoi ori huomattavasti kerryttämään massaansa. Aluksi luulin että orin ruokinnassa oli jotain vialla. Ikonos jatkoi kasvuaan hurjalla vauhdilla kolmivuotiaaksi saakka, jolloin oli jo vaikuttavan rotevarakenteinen, josta syystä oria alettiin kutsumaan Tankiksi kotioloissa. Vaikka Ikonos oli vielä nuori ja ratsutus vasta alussa, oli ilmiselvää että orilla riittää liikettä sekä luonnetta vaikeille kouluradoille.

Olin kuukausi sitten perinyt suuren kartanon hevostiloineen Saksasta isoisältäni, joka menehtyi hiljattain. Olin ainoa elossa oleva sukulainen joten ei tullut yllätyksenä että perisin hevostilan, en vain olettanut sen ajan koittavan vielä vuosiin. Olin vasta saanut Zonjietissa rattaat pyörimään kunnolla ja nyt minulla olikin yht'äkkiä kaksi hevostilaa, toinen Afrikassa ja toinen Euroopassa. Gestüt Elzbarchofilla oli pitkä historia aina 1800-luvulle saakka ja tila oli kulkenut suvussa niin kauan kuin muistan. Isoisäni oli myynyt puoliveriset tilalta joitain vuosia sitten ja jättänyt ainoastaan haflingerit tilalle. Isoisäni oli tunnettu järkähtämättömyydestään ja vaali tilan perinteitä aina viimeiseen asti, josta syystä tilalla asuvat haflingerit olivat ehdottomasti oman rotunsa eliittiä.

Koska hevostila oli aina kulkenut suvussa, niin mieleeni ei tullut missään tapauksessa myydä hevostilaa. Toisaalta en halunnut myydä Zonjiet Studiakaan. Ainut vaihtoehto olisi siis pyörittää kahta eri hevostilaa toisella puolella maailmaa. Gestüt Elzbarchofin tilukset olivat erinomaisessa kunnossa ja kun tilan paperihommat saatiin kuntoon, niin oli aika laatia suunitelma. Suunnittelin siirtäväni osan Zonjietin hevosista Gestüt Elzbarchofin tiloihin, lähinnä vain valjakkopuoliveriset tai osan niistä. Ikonos oli hevosista ainoa, joka olisi valmis lentämään Saksaan joten vain viikko papereiden teon jälkeen Ikonos muutti uuteen talliin.

Nuori ori tuntui olevan suorastaan hämmillään maisemanvaihdoksesta eikä ollut tottunut Euroopan viileään ilmastoon. Aluksi orin sai topata kunnolla pihalle, mutta hiljalleen Ikonos alkoi sopeutua ilmastoon eikä toppaus ollut enään tarpeellista vilustumisen pelossa.