Gestüt Ahlershof

Levelled competitions

Tecmessa Ahf

Tecmessan kanssa suurin ongelma on tamman varsin leppoisa, miltei hälläväliä-tyylinen elämänasenne, joka ilmenee eteenpäinpyrkimyksen puutteena, huolimattomuutena, joskus piittaamattomuutenakin. Esimerkiksi laidunporukassa raudikko ei välitä ollenkaan väistää muita, saati lähteä ihmisen mukana laitumelta töihin. Tecmessa väistää vasta, kun on saada kaviosta päähän, ihmisen mukaan se pitää liki pitäen kiskoa. Ei tamma tarhastaankaan järin kevyin askelin lähde, eikä se varmasti tule portille vastaan edes ruoalla houkuttelemalla. Eteenpäinpyrkimyksen puute tietysti aiheuttaa hidasta, vetelää liikkumista kaikissa askellajeissa sekä hypätessä, joten aikavirheet ovat käyneet tutuksi. Vielä aikavirheitäkin tutumpi, ärsyttävämpi riesa ovat pudonneiden puomien aiheuttamat virhepisteet - huolimaton Tecmessa kun ei turhan paljon jalkojaan koukistele, ellei ratsastaja jotenkin saa trakehnerin kuolonkorinoissaan rykivää hyppyintoa syttymään.

166 starttia, 17 voittoa ja 24 muuta sijoitusta, 25% sijoitusprosentti. Korkeatasoisen ikäluokan mukana 150cm radoille noussut Tecmessa ei todellakaan ole mikään onneton ratsu tai luokkien tuloslistan täytehevonen, tämän kanssa vain on joutunut tekemään todella paljon enemmän töitä kuin niiden hevosten, joilta löytyy luontaista imua esteille, halua hypätä. Tecmessalta näitä ominaisuuksia ei valitettavasti löydy. Se on aina ollut hyvä, lahjakas hyppääjä, joka on sabotoinut itse itseään turhan alitempoisella, löysällä laukalla sekä huolimattomilla hypyillä; jalat eivät koukistu tarpeeksi nopeasti tai tarpeeksi ylös, kaulan sekä selän käytössä on puutteita, ponnistukset kaikkea paitsi nopeita, vahvoja ja teräviä, hyppykaarikin monesti turhan lyhyt. Kaikki tämä korjautuu, mikäli trakehnerin saa innostumaan, ja innostuessaan Tecmessan silmät aivan säihkyvät eikä kellekään jää epäselväksi, etteikö tamma nauttisi hyppäämisestä. Kenties se on hieman liiankin mukavuudenhaluinen, tai niitä, jotka yksinkertaisesti eivät saa liikunnasta mielihyvää?

Tietenkään tamman ura ei ole ollut täyttä pakkopullaa, vaikkei läheskään jokainen kisareissu (tai kotitreeni..) olekaan mennyt putkeen. Taitava ratsastaja saa heräteltyä leppoisasti eteenpäin hölkkäävän, iloisesti valtaosan avuista ignooraavan trakehnerin oikeasti käyttämään koko kroppaansa, astumaan kunnolla runkonsa alle, parantamaan ryhtinsä. Tecmessalta löytyy mukavasti yliastuntaa, liikkeiden rentoa jäntevyyttä ja erityisen hieno, ilmava laukka, vaikka yleensä raudikko esitteleekin vähän vaatimattomampaa askellusta. Tecmessalle itselleen yleensä riittää omaan tahtiin paikasta toiseen siirtyminen. Leppoisa hällävälisyys näkyy myös siinä, ettei raudikko tuohdu kovista tai ristiriitaisista avuista, vaan tuntuu sietävän aivan kaiken suorastaan zen-mestarimaisella tyyneydellä. Mitäs tuosta jos joku roikkuu korvissa, kyllä se aikanaan loppuu.
Oikein innostuessaan Tecmessa osoittaa olevansa estehevonen, jonka tekninen osaaminen on samalla tasolla hyppykapasiteetin kanssa. Tamma ei epäröi tai arastele minkään estetyypin kohdalla, se selviää tiukemmistakin radoista kunnialla, venyy pituusesteiden ylitse, saa homman näyttämään helpolta - silloin kun viitsii. Näinä innostumisen hetkina tamman ruusukkeetkin on ratsastettu, samaten kotitreenit, joiden vuoksi Tecmessa ylipäätään on viety kilpailemaan 150cm radoille matalamman tason harrastehumputtelun sijaan.

Hyvin helppo, yleensä miellyttävä hoitaa, semmoinen tamma jonka voi uskoa kenen tahansa käsiin. Jos Tecmessan kanssa ilmenee hankaluuksia, ne ovat aika pieniä; tamma ei viitsisi nostaa jalkojaan tai ainakaan pitää niitä ylhäällä, lämmön mittaaminen ei maita, joten häntäruoto painuu kiinni takamukseen, semmoista todella pientä. Satulavyötä kiristettäessä tamma saattaa pullistella, kuolaimet se sen sijaan ottaa aina nätisti suuhunsa. Klippauskoneen tai suihkepullojen äänet eivät pelota, pesupaikka on oikeastaan kiva paikka eikä kengittäjässäkään mitään vikaa ole, kunhan tuo jalkatuen mukanaan. Matolääke maistuu pahalta, ainakin nielaisua seuranneesta irvistelymaiskutuksesta päätellen, mutta silti Tecmessa on kerta toisensa jälkeen helppo madottaa. Kaikki muukin syötävä, herkkupalat, lääkkeet ja väkirehut, katoavat isommin ihmettelemättä parempiin suihin. Talutettaessa tamma tietysti hidastelee, sillä kun ei ole kiire. Aina kerrasta onnistuva lastaus sekä pakkasen puolelle tipahtanut karkaamistaipumus toki lohduttavat; sen kerran, kun Tecmessa pääsi irti taluttajansa harha-askeleesta johtuneen kaatumisen vuoksi, hölmistynyt tamma seisahtui paikoilleen lähtemättä edes tallin reunan koristekukkia syömään - asia, jota Tecmessa talutettaessa sitkeästi yrittää. Eikä tämä matkustamiseenkaan mitään sano, korkeintaan vähän tuhahtelee, mikäli heinäverkko täytettiin ohuensorttisesti.

Pedigree

Progeny

Turniererfolge