Gestüt Ahlershof

Levelled competitions

In-hand shows

18.05.2023 NJ, tuom. Jannica - irtoSERT

Ermentaufe Ahf

Kauniin ruunikko Ermentaufe on solakka ja tasainen suorittaja, vaikkakaan askellukseltaan ei mitään kympin luokkaa. Se, mitä Etalta puuttuu näyttävyydessä, kompensoituu suorittamisessa: oikeanlaisen ratsastajan kanssa tamma liikkuu sulavasti liikkeiden välillä ja on täsmällinen. Pisteiden tipahdukset radalla ovat useimmiten olleet juuri puutteet liikkeiden näyttävyydessä tai virheet, jotka ovat johtuneet ratsastajan liiallisesta puuttumisesta. Etta on parhaimmillaan kun sille osaa antaa vähän enemmän tilaa suorittaa itse, eikä olla jatkuvasti pohkeen ja ohjan kanssa kiinni kuin ampiainen kukkasessa. Ruunikko ei niinkään siis sovi opettelevalle ratsastajalle, sillä liiallisista ratsastajan virheistä ja puuttumisista tamma tahtoo hermostua.

Etta osaa käyttäytyä nätisti hoitaessa ja muutenkin maasta käsitellessä — kun se haluaa käyttäytyä nätisti. Tammalta löytyy pientä isältä perittyä silmäkulman pilkettä, joka saa ruunikon välillä kyseenalaistamaan ihmisen ohjeistuksia ja hieman pelleilemään. Tämän takia Etan kanssa saa olla tarkkana, missä menee raja sallitun hassuttelun ja niskuroivan pelleilyn välillä. Joskus tamma saattaa käyttää huoletta hyväkseen ihmisten sallivaa käytöstä ja viedä hassuttelunsa liian pitkälle rajoja testatakseen. Tamma onkin onnistunut saamaan itsensä muutamaan otteeseen vapaaksi tallipihalle, ja tallikäytävällä esillä olleet esineet ovat joutuneet myös pelleilyn sivullisiksi uhreiksi.

Maastossa Etta on utelias ja sellainen tyyppi, jonka on pakko tunkea turpansa joka paikkaan ja seuraavana sekuntina pyrähtää pakoon kun se ei ollutkaan hyvä idea. Matkalla on suositeltavaa olla mukana toinenkin lajitoveri, joka osaa tamman hulluttelulle vain pyöritellä silmiään. Kilpailupaikalla Etta kannattaa pitää maastakäsitellessä ennemmin kauempana muista hevosista tai vain tuttujen hevosten seurassa, sillä se mielellään haluaisi tutustua lajitovereihinsa, tykkäsivät nämä siitä tai eivät.

Pedigree

Progeny

Turniererfolge

Other competitions

date	country	competition	class	result
12.03.2023		Royal Cup 2023	Intermediate I	9/16 (57,763%)

Diary

Iivari olisi valehdellut jos olisi väittänyt etteikö ilmassa olisi ollut ennakkoluuloja tästä ratsukosta. Modernin urheiluhevosjalostuksen ja kilpakouluratsastuksen äänekkäänä vastustajana hän valmisteli mielessään jo klassisimpia tylytyksiään jaettavaksi, ihan näin varmuuden vuoksi. Ilme olisikin ollut melkoinen jos Iivari kasvolihasten liikuttelua harrastaisi, kun hän katseli ruunikon tamman lämmittelyä. Ei vaahtoavaa suuta, ei ohjalla alas otettua turpaa, ei joka askeleella ohjeita naputtavia pohkeita. Parasta oli kuitenkin Etaksi esitellyn ratsun liikkeet: ne olivat tasapainoiset ja kauniit, ei turhaa jaloilla huitomista vaan selkä joka liikutti kinttuja juuri sen verran mitä niiden tarvitsi. Se ei ehkä hurmannut tuomareita, mutta tämänhetkisen arvioijan sitäkin paremmin.

Koska kukaan ei ollut kuitenkaan muistanut asentaa Iivariin kehumisen jaloa taitoa, hän totesi vain että "oletin raskaampaa ratsastusta" ja antoi hiljaisuuden puhua puolestaan. Moitteiden puute oli tämän miehen vastine positiivisuudelle.

"Kokeilkaa mitä tapahtuisi jos annatte enemmän vapautta edestä. Avatkaa hieman istuntaa, piruuttanne pidentäkää ohjaa. Tehkää selkeä ero fyysisen ja staattisen istunnan välille: vain staattinen istunta siirtää painopistettä, fyysinen antaa tilaa."

Etta pärskyi jännitteitä pois kun se pääsi kunnolla harjoituksiin kiinni. Tammasta näki että se tiesi mitä teki, ja mitä enemmän vapautta se sai, sitä hienommalta liike näytti. Vaikka kaikki hevoset notkauttivat etuosansa etujalkojen varaan heti kun tuntuma ohjassa kesti liian pitkään, Etta oli mestari huomauttamaan sekunnin sadasosassa mikäli ote ei tuntunut hyvältä. Sen ilme muuttui nopeasti kuin majakkavalon pulssi sen mukaan, oliko etupainoa vaiko ei. Korvat luimuun, korvat rennoiksi, korvat luimuun, korvat rennoiksi... Takaosaa se olisi voinut ottaa ylipäätänsä enemmän mukaan, mutta etuosan keveys oli ensimmäinen askel siihen. Kun takapolvet vielä saisi avautumaan enemmän ja kokoamiseen kyykkyä, vain taivas olisi Etan rajana. Siihen harjoitukseksi Iivari suositteli kokoamisharjoituksia paikaltaan: koulupysähdys ja levade olivat suotta tippuneet pois nykyisistä treeniohjelmista, sillä ne eivät olleet läheskään niin maagisia ja hankalia tehtäviä kun hevonen oli hyvin valmisteltu. Takaosan kulmaukset olivat ehkä aavistuksen avoimet, mutta kyllä sitä oli nähty notkoselkäisiä friisiläistammojakin jotka vuosien harjoitusten jälkeen leiskauttivat heittämällä levaden. Etalle se olisi niihin verrattuna pala kakkua.

Laukkapiruetti oli ratsukon ehdoton bravuuri. Diagonaalilta travers keskelle, puolipiruetti, travers takaisin uralle, renvers kulmaan — tehtävä hoitui kuin vettä vain. Ravissa, eritoten myös käynnissä, suoritus muuttuikin kinkkisemmäksi: laukka oli selvästi Etan vahvuus, ja varsinkin käynnissä sulkutaivutuksen kokoaminen piruettiin antoi sille pähkäiltävää energian säilyvyyden kanssa. Kun se onnistui antamaan askeleenkin verran sitä mitä pyydettiin, ei rapsutuksilla ollut rajoja. Toki liike vaati myös ratsastajalta paljon: Iivari vahti haukkana istuntaa, ollen äpäkkä nostamaan puuraipan ilmaan merkiksi milloin ulos karanneesta painopisteestä, milloin puristavasta reidestä. Kerran hän jopa käveli kyselemättä oikomaan Jessin varpaat menosuuntaan — "ulkopuoli sulkee, sisäpuoli avaa" ainoina saatesanoinansa.

Vaikka kukaan ei sitä ääneen sanonutkaan, tämänpäiväinen antoi Iivarille pientä toivoa kouluratsastuksen tulevaisuudesta. Hänestä ei tulisi koskaan kilpavalmentajaa, mutta tähän ratsukkoon törmäisi mieluusti uudestaankin. Oi kuinka kutkuttaisikaan kouluttaa Etta levadeen...